Dhukkuba Down Syndrome
● Down syndrome jechuun rakkoo jeneetikii baay’ee beekamaa ta’ee fi daa’imman reefuu dhalatan irratti mul’atudha. Haala kiroomozoomii guddina sammuu fi qaamaa harkifachuu, akkasumas rakkoo onnee, sirna hargansuu fi garaachaa fidudha.
● Yeroo ammaa kana addunyaa guutuutti daa’imman kuma keessaa tokko haala kanaan miidhama.
Daawuun Siindiroomiin akkamitti uumamaa?
● Seelonni qaama keenya keessa jiran caasaa jeneetikii isaanii keessatti kiroomozoomii lama lama 23 of keessaa qabu; walakkaan kiroomozoomota kanaa haadha irraa walakkaan immoo abbaa irraa kan dhaaltudha.
● Yeroo tokko tokko, yeroo seelii qoqqoodamu, kooppii dabalataa guutuu ykn gartokkee kiroomozoomii 21 ni uuma; wanti hin baramne kun dhukkuba Daawuun Siindiroomii fida.
● Yeroo baayʼee dhukkubni Daawuun Siindiroomii dhalootaan kan dhufu miti. haa ta’u malee, tilmaamaan dhibbeentaan 3 hanga 4 kan ta’an dhalootaan kan dhufanidha.
Wantoonni balaa kana geessisan maali?
● Umurii:Haati umriin ishee waggaa 35 ol ta’e haadholii dargaggoota ta’an waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu Carraan isheen daa'ima dhukkuba kanaan qabame da’uu ol'aanaadha.
● Haati ykn abbaan dhalootaan Daawuun Siindiroomii kan qabate yoo taʼe,dhalootaan haala kanaan walqabatu ijoollee isaaniitti dabarsuu danda’uu.
● Maatii keessatti haalli walfakkaataan jiraachuu
Mallattoolee dhukkuba Down Syndrome
● Mallattoon dhukkuba Daawuun Siindiroomii nama irraa gara namatti garaagarummaa qaba; harkifannaa guddina sammuu fi qaamaa salphaa irraa kaasee hanga cimaatti ta’uu danda’a.
● Namoonni dhukkuba kanaan qabaman tokko tokko jireenya fayya qabeessa kan jiraatan yoo taʼu, kaan immoo hanqina qaamaa (kan akka onnee wajjin walqabatee) fi sammuu lubbuu namaa balaadhaaf saaxilu isaan mudata.
Amaloota qaamaa adda ta’an
● Boca fuula hin baratamne (Flattened face)
● Mataa xiqqaa
● Ija gara oliitti garagalee (palpebral fissures) .
● Morma gabaabaa; gogaan laaftuu dugda qoonqoo irratti dacha’a.
●Arraba ba'uu, ilkaan kan hin baratamne biqiluu
●Boca gurraa fi hidhii hin baratamne (gurra xiqqaa fi hidhii diriiraa) .
●Maashaalee haaypotooniyaa (floppiness), lafeewwan baay’ee socho’an(lafuu)
●Harkaa fi miila gabaabaa, bal'aa; jilba tokko qaxxaamuree harka mirgaa
●Qaama gabaabaa
Daa’imman Siindiroomii Daawuun qaban yeroo baay’ee hir’ina sammuu salphaa hanga cimaa ta’een kan miidhaman yoo ta’u, kunis guddina
Afaanii
Rakkoo hubannoo fi yaadachuu irratti rakkina akka qabaatan taasisa.
Rakkoo fayyaa walqabatee dhufu kan dhukkuba Daawuun Siindiroomiin dhufu
● Dhukkuba onnee:kun haala onnee dhaloota irraa kaasee argamu ta’uu danda’a
● Rakkoo garaa kasaa
● Sirni ittisa qaamaa laafuu, namoota dhuunfaa dhukkuboota daddarboo (kan akka sombaa fi garaachaa) akka saaxilaman gochuu
● Dhukkuboota sirna hargansuu, akkasumas gogaan goguu fi qufa'uu
● Dhibee dhiigaa (kaansarii dhiigaa) .
● Furdinni qaamaa
● Yeroo hirribaa hafuura baafachuuf rakkachuu
Rakkoo lafee dugdaa, narvii fi maashaalee
● Dhukkuba Alzaayimarii,
● Dhimmoota xiinsammuu fi amala (ADHD, jeequmsa mormii fi aggaammii), .
● Dhala dhabuu (dubartoonni dhibee kanaan qabaman baay’een isaanii ulfaa’uu kan danda’an ta’us, dhiironni dhibee kanaan qabaman dhala dhabuu), .
● Hanqina ijaa fi dhageettii.
● Madaallii hormoonii(seizure)
Ogeeyyiin fayyaa akka jedhanitti namoonni dhuunfaa dhukkuba Daawuun Siindiroomii qaban kunuunsa fayyaa fi hordoffii gahaa yoo argatan umurii 60 ol jiraachuu danda’u.
Qorannoo
Yeroo ulfaa qorannoon jeneetikii fi pirootiinii biopsii fincaanii ykn gadameessaa fayyadamuun ni raawwatama.
Kunis osoo daa’imni hin dhalatin dura rakkoo jiru adda baasuu fi filannoowwan yaalaa adda addaa fayyadamuuf gargaara.
● Erga daa’imni dhalatee booda, ogeessi fayyaa yero baay’ee amala qaama daa’imaa irratti hundaa’uun dhukkuba Daawuun Siindiroomii adda baasuu danda’a.
● Yeroo tokko tokko qorannoon jeneetikii (karyotyping) raawwatamuu danda’a.
.png){kind=avatar}
