Dadhabbii kalee Hatattamaa (AKF)
Kufaatiin kalee cimaan kan uumamu kaleen dandeettii balfa calaluu akka tasaa yoo dhabe yoo ta’u, kunis dhangala’aan, elektiroolayitii fi balfi qaama keessatti akka kuufamu balaa guddaa geessisuu danda’a
Dhukkubni kalee cimaan kan uumamu kaleen keessan akka tasaa dandeettii soogidda, dhangala’aa fi balfa dhiiga keessaa calaluu dhabuudha. Dhabamsiisuun kun hojii ijoo kalee keessaniiti. Dhangala’oon qaamaa kalee dandeettii calaluu yoo dhabe sadarkaa balaa ta’etti ol ka’uu danda’a.
Dhukkubni kalee cimaan lubbuu namaa balaadhaaf saaxiluu waan danda’uuf yaala cimaa barbaada.
sababoota dadhabina kalee hatattamaa
Dhukkubni kalee hatattamaa sababoota hedduudhaan uumamuu danda’a. Sababoota baay’inaan mul’atan keessaa:
- nekroosii tuuboo cimaa (ATN) .
- bishaan qaama keessaa hir’achuu cimaa ykn akka tasaa
- summii ykn qoricha murtaa’e irraa kan ka’e miidhaan kalee summii qabu
- dhukkuboota kalee ofirraa ittisuu danda’an, kanneen akka acute nephritic syndrome fi interstitial nephritis
- ujummoo fincaanii cufuu
Dhangala'aan dhiigaa hir'achuun kalee miidhuu danda'a. Haalli armaan gadii dhiigni gara kalee keessatti akka hir’atu gochuu danda’u:
- dhiibbaa dhiigaa gadi bu’uu
- bishaan qaama keessaa hir’achuu
- dhiigni dhangala’uu
- miidhaa
- shookii seeptikii (septic shock) jedhamuun beekama
- dhukkuba cimaa
- baqaqsanii yaaluu
Infeekshiniin tokko tokko kan akka seepticemia fi acute pyelonephritis kallattiin kalee keessan miidhuu danda’a.
mallattoolee dadhabuu kalee cimaa?
- sagaraa dhiigaan guutame
- urgooftuu hafuuraa
- dhiita’uu waliigalaa ykn dhangala’aa qabachuu
- dhukkubbiin lafee cinaachaa fi jilba gidduu jiru
- harka raafamuu
- salphaatti dhiita’uu
- jijjiirama haala sammuu ykn miiraa, keessumaa ga’eessota umuriin isaanii guddaa ta’e irratti
- fedhiin nyaataa hir’achuu
- keessumaa harka ykn miila keessan irratti miira hir’achuu
- yeroo dheeraaf dhiiguu
- dhukkubbii garaa kaasaa
- ol nama jechuu
- dhiibbaa dhiigaa olka’aa
- afaan keessan keessatti dhandhamaa sibiilaa
Qorannoo balaa kalee hatattamaa
Yoo acute kidney failure qabaatte, dhiita’uu waliigalaa qabaachuu danda’a. Dhiita’uun kun sababa dhangala’aan qabamuu irraa kan ka’edha.
Bu’aan qorannoo laabraatoorii gatiiwwan hin baramne agarsiisuu danda’a, kunis haaraa fi sadarkaa bu’uuraa irraa adda. Qormaata kana keessaa muraasni:
- naayitiroojiinii yuuriyaa dhiigaa (BUN) .
- seerumi pootaasiyeemii
- seerum soodiyemii
- tilmaama saffisa calaqqee glomerular (eGFR) .
- fincaan qorachuu
- kiriiyaatiniinii qulqulleessuu
- seerum kiriiyaatiniinii
Altiraasaawundiin, raajii garaa, CT scan garaa, fi MRI garaa doktorri kee ujummoo fincaanii kee keessatti cufamuu isaa akka murteessu gargaaruu danda’a. .
wal’aansa dadhabina kalee Hatattamaa?
Wal’aansi sababa bu’uuraa adda baasuu fi kalee yeroo fayyu deggeruu irratti xiyyeeffata. Kunis yeroo baay’ee kan of keessaa qabu:Dangeffamni nyaataa: Pootaasiyeemii, fosfarasii fi soogidda daangeessuu.Qorichoota: Qorichoota fincaanii dhangala’aa garmalee balleessuuf ykn qoricha elektiroolayitii dhiigaa madaaluuf.Dayaalisii: Yeroo kaleen summii fi balfa garmalee dhiiga keessaa baasuuf daayaliisii yeroof godhamu.
