Dhukkuba Infekshinii sombaa
Dhukkubni sombaa infekshinii baakteeriyaa, vaayirasii ykn fangasiitiin dhufudha. Kiisa qilleensaa somba tokkoo ykn lamaan keessatti inflammation fida. Kiisiin alveolii jedhaman kun dhangala’aa ykn dhangala’aan waan guutaniif hafuura baafachuun rakkisaa ta’a.
Dhukkubni sombaa vaayirasii fi baakteeriyaa lamaanuu daddarbadha. Kana jechuun haxxiffannaa ykn qufaa irraa copha qilleensa keessaa bahu afuufuudhaan namarraa namatti babal’achuu danda’u.
Gosoota dhukkuba sombaa
Dhukkubni sombaa eessatti ykn akkamitti akka argameetti dabalataan ramadama:
Dhukkuba sombaa hospitaala irraa argamu (HAP). Gosti dhukkuba sombaa baakteeriyaa kun yeroo turtii hospitaalaatti argama. Baakteeriyaan dhimmicha keessa jiru antibaayootikii dandamachuu waan danda’uuf gosoota biroo caalaa hammaataa ta’uu danda’a.
Dhukkuba sombaa hawaasa irraa argamu (CAP). Kunis dhukkuba sombaa haala yaalaa ykn dhaabbataatiin ala argamu agarsiisa.
Dhukkuba sombaa veentileetara waliin walqabatee (VAP). Namoonni veentileetara fayyadamaa jiran dhukkuba sombaa yeroo qabaman VAP jedhama.
Dhukkuba sombaa aspiraashinii. Nyaata, dhugaatii ykn haxxiffannaa irraa baakteeriyaa gara somba keessanitti afuura baafachuun dhukkuba sombaa aspiraashinii fiduu danda’a. Yoo rakkoon liqimsuu qabaatte, ykn qoricha, alkoolii ykn qoricha biroo fayyadamuu irraa garmalee yoo tasgabbaa’e ta’uu danda’a.
Sababoonni beekamoo ta’an kanneen akka:
Baakteeriyaa (kan akka Infekshinii Dhukkuba Sombaa wajjin walqabatu) .
Vaayirasii (kanneen COVID-19 fi infuleenzaa fidan dabalatee)
Yeroo baay’ee hin mul’anne, fangasii
Mallattoowwan dhukkuba kanaa kanneen akka:
- Qufaa (yeroo tokko tokko dafqa uumuu) .
- Ho'a qaamaa fi qorra
- Hafuura baafachuu dadhabuu
- Dhukkubbiin garaa yeroo hafuura baafannu ykn qufaan hammaatu
- Bututaa
- Saffisaan hafuura baafachu
Qorannoo (Diagnosis)
Dhukkuba sombaa adda baasuun mallattoolee nama tokkoo, qorannoo qaamaa fi qorannoo fayyaa walitti makame irratti hundaa'a.
1. Seenaa yaalaa fi mallattoolee dhukkuba kanaa
Ogeessi fayyaa waa’ee mallattoolee akka:
Qufaa (dafqa qabaachuus ta’e kan hin qabne) .
Ho'a qaamaa fi qorra
Hafuura baafachuu dadhabuu
Dhukkubbiin garaa yeroo hafuura baafachuu ykn qufaa
Bututaa
2. Qorannoo qaamaa
Dhiyeessaan sagalee hin baramne kan akka:
Crackles (rales) kan jedhu .
Sagaleewwan afuura baafannaa hir’achuu
Yeroo tokko tokko hafuura baafachuu
3. Suuraa garaa kaasuun
Raajiin garaa naannoo infekshinii sombaa agarsiisuu waan danda'uuf qorannoowwan dhukkuba sombaa mirkaneessuuf itti fayyadaman keessaa isa tokkodha.
4. Qormaata laabraatoorii
Haala jiru irratti hundaa’uun qormaanni kanneen armaan gadii of keessatti qabachuu danda’a:
Mallattoolee infekshinii barbaaduuf lakkoofsa dhiigaa guutuu (CBC) guutuu
Aadaa dhiigaa baakteeriyaa dhiiga keessa jiru adda baasuuf
Aadaa fincaanii orgaanizimii dhukkuba kana fidu adda baasuuf
Qorannoo vaayirasii infekshinii akka COVID-19 ykn infuleenzaa
5. Safartuu oksijiinii
Pulse oximetry (sensara qubaa) hamma oksijiinii dhiigaa safara.
Haala cimaa ta’een qorannoon gaazii dhiiga arterial (ABG) raawwatamuu danda’a.
6. Qormaata dabalataa (dhibee cimaa ykn ifa hin taaneef) .
Biroonkooskoopii
CT scan garaa
Xiinxala dhangala’aa pleuraa yoo dhangala’aan naannoo sombaa jiraate
Argannoowwan adda baasuu idilee
- Dhukkubsataan dhukkuba sombaa qabu yeroo baayyee:
- Dhaqna gubaa
- Qufaa
- Sagalee sombaa yeroo qoratamu kan hin baramne
- Infiltrate haaraa (naannoo infekshinii) raajii garaa irratti mul’atu
Eenyuutu balaa guddaa qaba?(who are at risk)
- Daa’immanii fi daa’imman xixiqqoo
- Ga’eessota umuriin isaanii waggaa 65 ol ta’e
- Namoota sirni ittisa qaamaa isaanii laafaa ta'e
Namoota dhukkuba sombaa ykn onnee yeroo dheeraa qaban
Wal'aansa(Treatment)
- Dhukkubni sombaa baakteeriyaa yeroo baayyee qoricha farra baakteeriyaatiin yaala.
- Dhukkubni sombaa vaayirasii boqonnaa fi kunuunsa deggersaa wajjin fooyya’uu danda’a, haa ta’u malee, namoonni tokko tokko qoricha farra vaayirasii barbaadu.
- Namoonni ciccimoon hospitaala ciisuu, oksijiinii ykn yaala biroo barbaachisuu danda’u.
Namni tokko hafuura baafachuu irratti rakkoon cimaan yoo qabaate, funyaan ykn fuulli isaa yoo bifa diimaa ta’e, burjaajii yoo qabaate ykn mallattoon isaa yoo hammaate yaala hatattamaa barbaadaa.
