Dhukkuba Tiibii (Tuberculosis )
TB dhukkuba baakteeriyaa *Mycobacterium tuberculosis* jedhamuun dhufudha. Adda durummaan somba kan miidhu taʼus, kutaa qaamaa sombaan ala jiru kamiyyuu irratti dhiibbaa geessisuu dandaʼa—fakkeenyaaf, lafee, sammuu, garaachaa fi tiruu irratti dhukkuba fiduu dandaʼa.
Akka addunyaatti waggaatti namoonni tilmaamaan miliyoona 10 ta’an dhukkuba tiruu (TB sombaa)n kan qabaman yoo ta’u, isaan keessaa miliyoona 1.5 dhukkuba kanaan du’u
● Kunis dhukkuboota daddarboo addunyaa kanaa keessaa dhukkubni TB ajjeesaa adda duree taasisa.
Kanaafuu, yoo sirnaan hin yaalamne TBn du’aaf nama saaxiluu danda’a. Kana malees, dhukkubni TB namoota HIV waliin jiraatan biratti sababa du’aa adda dureedha.
TB akkamiin daddarba(transmission)
● Akka qorannoo Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti, ummata addunyaa keessaa tokko arfaffaan baakteeriyaa TBn akka qabamu tilmaamameera. Haa ta’u malee, namoota kana keessaa %5–15 qofatu dhukkuba TB sochii qabu qaba. Namoonni dhuunfaa hafan baakteeriyaa qaama isaanii keessatti baatanillee (TB dhokataa) dhukkuba kana hin qabaatan, namoota biroottis hin dabarsan.
● Baakteeriyaan TB nama dhukkuba kanaan qabame irraa gara nama biraatti karaa qilleensaa ykn karaa hafuura baafannaa daddarba.
● Namni dhukkuba sombaa ykn laryngeal tuberculosis jedhamu yeroo qufa'u, haxxiffamu ykn dubbatu baakteeriyaan TB qilleensa keessa gadi lakkifama. Kanarraa kan ka’e, namoonni dhuunfaa yeroo guddaa dhukkubsataa biratti dabarsan—kan akka miseensota maatii, miiltoowwan hojii fi hiriyoota—vaayirasichaan qabamuuf carraan isaanii guddaadha.
● Baakteeriyaan kun karaa afuura baafachuun somba keessa erga seenee booda baay’achuu jalqaba.Itti aansuun guddinni isaa adda durummaan sirna ittisa qaamaa irratti hundaa'a.
● Namoota sirna ittisa qaamaa fayyaa qaban keessaa gara dhibbeentaa 90 ta’an dhukkuba kana to’achuu fi qaama keessaa akka hin babal’anne ittisuu danda’u. Haa ta’u malee, baakteeriyaan TB qaama isaanii keessatti waan hafuuf, sirni ittisa qaamaa isaanii yoo dadhabe dhukkubni kun uumamuu danda’a.
● Namoonni dhibbeentaa 10 hafan ammoo baakteeriyaan sun somba keessatti baay’achuu isaatiin—dhukkuba tiruu sombaa fiduudhaan—ykn baakteeriyaan kun karaa dhiigaatiin gara kutaalee qaamaa kan biraatti yommuu babal’atu dhukkuba TBn qabamu.
● Walumaagalatti dhukkubni kun yeroo sirni ittisa qaamaa balaadhaaf saaxilamu salphaatti guddachuu fi babal’achuu danda’a. Fakkeenyaaf,
- Namoota HIV/AIDS ykn kaansarii qaban
- Ijoollee
- Maanguddoota
- Namoota dhuunfaa hanqina nyaataatiin rakkatan
- Namoonni qoricha tokko tokko (kan akka isteeroyidii) fudhatan .
Dhukkubni TB kutaalee qaamaa biroo (tiruu, lafee dugdaa, garaacha) miidhu akka waliigalaatti nama irraa gara namatti hin daddarbu, sababiin isaas namoonni kun carraan baakteeriyaa kana qilleensa keessaa gadi lakkisuu xiqqaadha.
Sababoota balaa TBf nama saaxilan
● Infeekshinii HIV
● Daa'imman umuriin isaanii waggaa 5 gadi ta'e
● Dhukkuba sukkaaraa
● Nama TB qabu waliin jiraachuu
● Talaallii TB dhabuu
● Tamboo xuuxuu fi dhugaatii alkoolii dhuguu
● Haala garmalee namaan guutame ykn naannoo sadarkaan hawaas-dinagdee gadi aanaa qabu keessa jiraachuu
● Araada qoricha sammuu hadoochu
● Dhukkuba tiruu cimaa
● Ulfaatina qaamaa gadi aanaa ykn garmalee
● Namoota qaama namaa jijjiirrachuu fudhatan
● Kaansarii
● Qorichoota sirna ittisa qaamaa ukkaamsan
● Hojjetaa eegumsa fayyaa ta’uu (of eeggannoo sirrii yoo hin godhamne) .
Mallattoon dhukkuba TB (symptoms of TB)
Dhukkubsataan TB yeroo baayyee mallattoo TB sombaa (TB somba miidhu) agarsiisa. Haa ta’u malee, yeroo baay’ee mallattoon dhukkubaa kutaa qaama dhibee kanaan qabame irratti hundaa’uun garaagarummaa qaba.
Mallattoolee dhukkuba TB sombaa:
- Qufaa itti fufiinsa qabu (torban lamaa fi isaa ol kan turu) .
- Dhukkubbii garaa
- Fincaan (fhlegm), kan dhiigaan xuraa'uu danda'u
- Mallattoowwan waliigalaa TB sombaa fi sombaa ala ta’anis qooddatan jiru. Isaan keessaa:
- Dadhabbii
- Ulfaatina qaamaa hir'isuu
- Fedhii nyaataa dhabuu
- Qorra qorra namaan jechuu
- Ho'a qaamaa sadarkaa gadi aanaa
- Dafqi halkanii namatti naquu
Mallattoon TB gosa biroo (kan babal’atee fi kan sombaa ala) kutaa qaama addaa dhibee kanaan qabame irratti hundaa’a. Isaan kun akka armaan gadiitti ibsamaniiru:
TB babal’ate (Disseminated/miliarry TB) .
● Dhukkubni TB somba irraa gara kutaalee qaamaa gara garaatti karaa dhiigaatiin babal'achuu danda'a. Keessattuu gara lafeetti babal’achuun hir’ina dhiigaa fi lakkoofsi pilaateleetii gadi aanaa ta’e fiduu danda’a.
TB Dhukkuba Limfaadenitis
● Limfiin dhiita’e dhukkubbii hin qabne yeroo baay’ee naannoo mormaa fi jilbaatti mul’ata. Noodonni kun dhangala’aa qabaachuu kan danda’an yoo ta’u yeroo baay’ee madaa dhiisuun ni fayyu.
Dhukkuba gogaa marsaa sombaa kan Tiibiin dhufu
● mufii meemberenii sombaa fiduu danda'a, kunis dhangala'aan somba keessatti akka kuufamu taasisa. Kanarraa kan ka’e, hafuura kutuu, saffisaan hafuura baafachuu fi qufaan uumamuu danda’a.
TB Dhukkuba Meninjaayitii
● Mataa dhukkubbii itti fufiinsa qabu, jijjiirama amala, rakkoo niwurooloojikaalaa, hubannoo dhabuu (dammaqiinsi jijjiiramuu), komaa fi du’a illee fiduu danda’a.
TB lafee dugdaatti
● Mallattoon dhukkuba kanaa dhukkubbii dugdaa, mudhii gadiitti laamsha'uu, lafeen caccabuu fi cittoo uumamuu kan dabalatudha.
TB garaachaa (intestial TB)
● Dhukkubbii garaa, qufaa, fi garaan namaa dhiita'uu ykn diriirsuu fiduu danda'a.
TB golga mi’a garaa (TB peritonitis)
- Dhukkubbiin garaa, dhiita'uu garaa fi yeroo tokko tokko dhukkubbii garaa cimaa
TB gogaa marsaa onnee( pericarditis TB)
● Dhangala’aan akka kuufamu ykn madaa pericardium (constrictive pericarditis) fiduu danda’a, kunis mallattoolee dadhabuu onnee (kan akka hafuura kutuu fi dhiita’uu qaamaa) fiduu danda’a.
Tiibii ujjummoo fincaanii fi sirna walhormataa( Genitourinary TB)
● Mallattoon dhukkuba kanaa dhiiga fincaan keessaa, dhukkubbiin gadameessa ykn naannoo qaama saalaa, dhala dhabuu fi ulfa gadameessaan ala ta'e.
TB kan laryngeal jedhamu
● Kunis sagalee dhageessisuu fiduu danda'a.
- Walumaagalatti TB dhukkuba yeroo dheeraa kutaa qaamaa kamiyyuu miidhuu danda’uudha; kanarraa kan ka’e mallattoon dhukkubaa naannoo dhibee kanaan qabame irratti hundaa’uun garaagarummaa qaba.
Qorannoo Tiibii ( Diagnosis of TB)
Dhukkubni tiibii kan adda baafamu mallattoo dhukkubsataa, qorannoo qaamaa hakiima, raajii qomaa fi qorannoo laabraatoorii biroo irratti hundaa'uun.
Namoota dhuunfaa mallattoolee armaan gadii keessaa kamiyyuu agarsiisan irratti TB shakkamuu qaba:
● Ulfaatina qaamaa haala hin ibsamneen hir'isuu
● Fedhii nyaataa dhabuu
● Dafqi halkanii
● Ho'a qaamaa
● Dadhabbii
Infeekshiniin dhukkuba somba keessa yoo ta’e (TB sombaa), mallattoon isaa:
● Qufaa torban lamaa ol turuu
● Qufaan dhangala'aa dhiigaan faalame
●Dhukkubbii qomaa
Dhukkubni kun somba bira darbee yoo babal’ate qaama dhibee kanaan qabame irratti hundaa’uun mallattoolee adda addaa mul’isuu danda’a.
Dhukkubsattoonni mallattoolee armaan olitti ibsaman agarsiisan raajii qomaa isaanii fudhachuu qabu.
Raajii qomaa
Raajiin qomaa namoota dhuunfaa dhukkuba tiibiitiin shakkamaniif qorannoowwan jalqabaa ajajaman keessaa isa tokkodha.
Miidhaan kutaa gubbaa sombaa, akkasumas mufannaa limfii naannoo garaa giddu galeessaa keessatti mul’atu dhukkuba tiibii agarsiisa.
Saamuda dhukkuba TB adda baasuuf eessaa fudhatama?
Saamuda hakkee qufaa
● Yoo xiqqaate saamuda hakkee qufaa lama walitti qabamuu qaba.
● Saamudawwan kunniin sa’aatii 8 hanga 24 gidduutti walitti qabamuu qabu.
● Yoo xiqqaate saamuda keessaa tokko ganama walitti qabamuu qaba.
● Tokkoon tokkoon saamudaa yoo xiqqaate ulfaatina 5 ml ta’uu qaba.
● Hafni somba keessaa gadi fageenyaan dhufuu qaba; yoo gaarii ta’e, haxxiffannaa wajjin makamuu hin qabu.
Dhukkubsataan sun hakkee baasuu yoo dadhabe, adeemsa adda baasuu biroonkooskoopii jedhamu fayyadamuun ujummoolee qilleensaa xixiqqoo irraa saamuda fudhachuun ni danda’ama; malli addaa kun bronchoalveolar lavage jedhamuun beekama.
Daa’imman hakkee uumuu hin dandeenyeef, ganama, osoo harma hin hoosiin halkan keessa darbanii booda, dhangala’aa garaachaa irraa saamuda fudhachuun ni danda’ama.
Qoranoo dabalataa
1. Saamuda dhangala'aa qaamaa adda addaa
2. Saamuda tishuu (tissue biopsy) .
3. Saamuda limfii irraa fudhatame
Saamuda qorachuuf maal fayyadamna?
Qorannoon acid-fast smear test mala baayyee saffisaa fi gatii xiqqaa TB adda baasuuf gargaarudha. Haa ta’u malee, baakteeriyaa karaa qorannoo smear adda baasuun yoo xiqqaate fe’iinsa baasiilii 5,000 hanga 10,000 mililiitira tokkotti barbaachisa. Faallaa kanaatiin qorannoon aadaa baakteeriyaa kana adda baasuuf baasiilii 10 hanga 100 qofa barbaada.
Qorannoo biqilchaa baakteeriyaa (culture test)
Qorannoon kun baakteeriyaa saamuda laaboraatoorii keessatti argamu irraa guddisuun argama isaanii mirkaneessuu kan of keessaa qabudha. Malli kun guyyoota hedduu kan fudhatu ta’us, baakteeriyaa kana haala bu’a qabeessa ta’een adda baasa.
Wal'aansa Dhukkuba Tiibii (TB treatment)
Wal’aansi dhukkuba TB mallattoo hin agarsiifne maali?
Baakteeriyaan dhukkuba tiibii (TB) fidu qaama keessa yoo jiraatee fi carraan dhukkuba kanaan qabamuu yoo jiraate yaaliin ittisaa barbaachisaadha. Wal'aansi kun baakteeriyaa TB fidan-kan osoo akkas ta'ee rakkoo fayyaa fiduu danda'u-mallattoon dhukkubaa osoo hin mul'atin ajjeesa. Wal’aansi ittisaa sadarkaa isaa eeggate kun kiniinii tokko qoricha farra baakteeriyaa Isoniazid (INH) jedhamu guyyaatti ji’a jahaa hanga sagaliif fudhachuu kan of keessaa qabudha. Dhukkubni TB mallattoo osoo hin mul’atin qaama keessatti yeroo argamu dhukkubni kun namoota birootti hin daddarbu.
TB mallattoo agarsiise akkamitti yaala?
Qorichootni TB addaa ajajaman fi yeroon wal’aansaa umurii dhukkubsataa, haala fayyaa waliigalaa, dandeettii qoricha baakteeriyaa ofirraa ittisuu fi kutaa qaamaa dhukkubichaan miidhame irratti hundaa’a.
Qabxiilee kana irratti hundaa’uun qorichi farra baakteeriyaa walitti makame ji’oota 6 hanga 12 keessatti fudhatama. Qorichootni TB yaaluuf itti fayyadaman kanneen akka:
● Isooniyaaziidii
● Rifampin jedhamuun beekama
● Eetaambuutoolii
● Piraazinaamaayidii
Yoo bifa TB qoricha dandamatu (MDR-TB) qaama keessa jiraate qorichi farra baakteeriyaa afaaniin fudhatamu kan fluoroquinolones jedhamuun beekamu ni kennama. Dabalataanis, qoricha lilmoodhaan kennamu kan akka amikacin ykn capreomycin fayyadamuun wal’aansi hanga ji’a sagaliitti turu ni kennama.
Gosoonni TB tokko tokko qoricha kana (XDR-TB) dandamachuu horachaa jiru. Kunis yeroo baay’ee qoricha ajajame sirnaan fayyadamuu irraa kan maddudha. Qorichootni akka Bedaquiline fi Linezolid akka filannootti gosa TB kana yaaluuf ni argamu.
● Vitamin B6 (Pyridoxine) harkaa fi miila irratti dhukkuba Isoniazid irraan kan ka'e akka hin miidhamne gargaara;
● Kortikoostirooyidiin TB babal’ate (Miliary TB)—hirmaannaa sombaa dabalatee—ykn TB sombaa ala naannoowwan akka sammuu, onnee ykn lafee miidhuuf akka yaala gargaaraatti tajaajilu.
Miidhaa wal’aansa TB
Miidhaan cimaan qoricha TB irraa dhufu baay’ee hin mul’atu, garuu yeroo uumamu balaa qabaachuu danda’a. Qorichoota kana yeroo fudhattan mallattoolee armaan gadii keessaa tokko yoo isin mudate hatattamaan hakiima qunnamuu qabdu:
● Garaa kaasaa ykn garaa kaasaa
● Fedhii nyaataa dhabuu
● Gogaan keenya keelloo ta'uu
● Fincaan halluu jijjiiruu
● Salphaatti dhiita'uu ykn dhiiguu
● Mul'ata jajjaboo
● Harka ykn miilli namaa dadhabuu
● Qufa’uu ykn dhangala’uu
Barbaachisummaan wal’aansaa guutuu xumuruu maali?
dhukkubsataan sirna wal’aansaa ajajame cimsee hordofuu fi qoricha guutuu xumuruu qaba.
Dhukkubsataan sun qoricha kana sirnaan ykn yeroo qabameen fudhachuu yoo dhiise, dhukkubni sun deebi’ee dhufuu danda’a, deebi’anii dhukkubsachuu fi dhukkuba kana namoota birootti dabarsuu danda’u. Kana malees, qoricha sirnaan fayyadamuu dhabuun baakteeriyaan TB qoricha kana dandamachuu akka horatu kan taasisu yoo ta’u, gara fuulduraatti dhukkubni kun yaaluun rakkisaa ta’ee carraa dhukkubsataan fayyuu hir’isa.
Dhukkuba TB gosa kana ittisuuf ji’oota lamaan jalqabaa keessatti qaamaan dhaabbata fayyaa dhaquun qoricha TB fudhachuu fi hordoffii cimaa gochuun barbaachisaa dha.
Gorsa qoricha TB sirnaan fudhachuuf
Dhukkubsataan tokko qoricha TB fudhachuu yeroo jalqabu, sirna kana osoo addaan hin kutin hojii guyyaa guyyaa isaanii keessatti walitti makuun barbaachisaa dha. Malawwan qoricha yoomii fi akkamitti akka fudhattan yaadachuuf gargaaran tokko tokko kanneen armaan gadiiti:
● Yeroo qoricha fudhachuuf guyyaa guyyaan wal irraa hin cinne murteessuu;
● Yeroo qorichi sun fudhatamu hundatti kalaandarii irratti mallattoo kaaʼuu;
● Qindeessaa kiniinii fayyadamuun doosiin guyyaa guyyaa sassaabuu fi hordofuu;
● Dhukkubsataan guyyaa guyyaan qoricha yeroon akka fudhatu nama dhiyeenyaan hordofuu fi yaadachiisuu;
● Dhukkubsataan qoricha (kiniinii) ajajame fudhachuu yoo dagate maal gochuu akka qabu ogeessa fayyaa mariisisuu.
Dhukkuba tiibii ittisuuf maaltu godhamuu qaba?
Namni dhiyeenya dhibee kanaan qabame namoota birootti akka hin babal’anneef of eeggannoowwan armaan gadii gochuu qaba:
● Qorichoota TB ajajaman sirnaan fudhachuu.
● Beellama doktorriin beellamame qabadhu.
● Yeroo hunda yeroo qufaan ykn haxxifattan afaan harkaan haguuggadhaa, haada harkaa sirnaan gatuu.
● Erga qufaan ykn haxxiffannee booda harka sirriitti dhiqachuu.
● Hamma danda'ametti mana keessa turuu.
● Yeroo geejjibaa uummataa fayyadamtan foddaa banuun qilleensi gahaan akka seenu mirkaneessuu.
