Istirookii yookaan rukuttaa sammuu (Stroke)
Dhiigni sammuu (stroke) jechuun maali?
● Dhiigni dhiigaa (stroke) jechuun dhibee fayyaa yeroo dhiyeessiin dhiigaa ykn dhangala’aan gara sammuutti addaan cite uumamuudha; dhimma fayyaa yeroo tokko tokko lubbuu namaa balaadhaaf saaxiluu danda’uudha.
● Akka ragaan Dhaabbata Fayyaa Addunyaa agarsiisutti, dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu dhibbeentaa 70 biyyoota galii gadi aanaa fi giddu galeessaa qaban keessatti mul’ata. Kana malees, du’a dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu fi rakkoo fayyaa kanaan walqabatee dhufu keessaa dhibbeentaan 87 biyyoota kanneen keessatti raawwatama.
Istirookiin gosa bu’uuraa lama qaba.
Isaaniis:
1. Dhangala'aan dhiigaa gara sammuutti addaan cituu (Ischemic stroke) .
● Yeroo baay’ee kun kan uumamu ujummoon dhiigaa sammuuf dhiheessan dhiiga dhangala’een yeroo cufamudha. Gosti kun dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu hunda keessaa dhibbeentaa 85 qaba.
2. Sammuu keessaa dhiiguu (Hemorrhagic stroke) .
● Yeroo tokko tokko, ujummoon dhiigaa sammuu keessa jiru ciccitee sammuu keessaa dhiiguu fiduu danda'a. Dhiigni kun naannoo sammuutti kuufamuun tishuu fi seelii sammuu dhiyoo jiru miidhuu danda’a.
Wantoonni istirookiif nama saaxilan maal fa’i?
● Umurii, keessumaa waggaa 60 ol
● Dhiibbaa dhiigaa, dhukkuba onnee, kolestroolii olka’aa ykn dhukkuba sukkaaraa
● Dha'annaan onnee sirnaan dha'uu (dysrhythmia) .
● Tamboo xuuxuu, fi
● Seenaa maatii haala walfakkaataa qabu.
Walumaagalatti, haalli kun dhiigni akka dhangala’u ujummoo dhiigaa sammuu akka cufu gochuudhaan carraa dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu ni dabalu.
Sababoonni sammuu keessatti dhiiguu fiduu danda’an maali?
● Dhiibbaa dhiigaa
● Mataa miidhamuu ykn miidhamuu
● Rakkoo dhiiguu
● Qoricha seeraan alaa (fkn, kookeenii fi khaat) fayyadamuu .
● Rakkoo ujummoolee dhiigaa dhalootaan dhufu (fkn, malformation arteriovenous, aneurysm) .
Mallattoon dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu maali?
Yeroo baayyee mallattoon dhukkubaa akka tasaa kan mul'atu yoo ta'u, dhukkubsattoonni yaala fayyaa hatattamaan yoo argatan carraan fayyuu isaanii guddaadha. Kanaaf, mallattoolee dhukkuba kanaa dafanii adda baasuu danda’uun barbaachisaadha. Kana gargaaruuf mallattoon isaa akka armaan gadiitti bal’inaan ibsameera.
● Fuula – Fuula gara tokkotti qaxxaamuree mul’atu
● Harka – Harka ykn miila tokko ykn lamaan isaanii dadhabuu, laamsha’uu, ykn laamsha’uu;
harka sochoosuuf rakkachuu; miila dadhabuu
● Dubbachuu – Haala hin baratamneen dubbachuuf rakkachuu, waliin haasa’uu dadhabuu.
Waliin nama dhahuu Jechoota irratti gufachuu, arraba hidhachuu, dubbii dhabuu waan hin taane dubbachuu
● Madaallii – osoo dhaabbatanii madaallii eeguu dadhabuu, rarraa’uu, sirnaan deemuuf rakkachuu
● Ija – ija jaamsuu, arguun rakkachuu
● Mataa dhukkubbii cimaa
● Jijjiirama amala, fi kan kana fakkaatan.
Istirookiin fayyaa keenya irratti dhiibbaa akkamii qaba?
❖ Dhiibbaan dhiigni sammuu keessatti dhangala’uun fayyaa keenya irratti qabu adda durummaan wantoota armaan gadii irratti hundaa’a:
● Kutaan sammuu kamtu miidhama fi hammam miidhaan irra gahe; fi
● Yaala fayyaa hatattamaan kennamee fi dhiisuu isaa.
❖ Yeroo tokko tokko, dhiigni sammuu keessatti dhangala’uun miidhaa fayyaa waaraa fiduu dhiisuu danda’a. Haataʼu malee, hojiiwwan sammuu barbaachisoo taʼanis jeequu kan dandaʼu siʼa taʼu, kunis hanqina fayyaa dhaabbataa taʼe kan akka gartokkoon laamshaʼuu, dubbii dhabuu, amala namaa jijjiiruu, dadhabuu ykn dhukkubbii fiduu dandaʼa, akkasumas duʼa illee geessisuu dandaʼa.
Qorannoo (Diagnosis)
❖ Mallattoon dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu yoo mul’ate hatattamaan gara dhaabbata fayyaa deemuun barbaachisaadha. Kunis sababa isaa adda baasuu fi kunuunsa fayyaa barbaachisaa ta’e kennuudhaaf gargaara.
❖ Qormaata suuraa
● CT scan, MRI
❖ Dabalataanis qorannoon dhiigaa fi fincaanii gochuun ni danda’ama.
Dhukkubni dhiigni sammuu keessatti dhangala’u akkamitti yaala?
● Wal’aansi kun kunuunsa fayyaa dhaabbilee fayyaa keessatti kennamuu fi jijjiirama akkaataa jireenyaa kan of keessatti hammatedha.
Wal’aansa dhaabbata fayyaa keessatti kennamu
Kunis gosa dhiigni sammuu keessatti dhangala’ee fi yeroo dhiigni sammuu keessatti dhangala’e irratti hundaa’a.
Dhiigni gara sammuutti akka hin dhangalaane cufuu (Ischemic stroke)
Yeroo hospitaala gahan qorichi dhiiga dhangala’e sana balleessu hidda dhiigaa keessaa kennamuu danda’a. Kunis madaallii kilinikaa ogeessa eegumsa fayyaa fi haala fayyaa waliigalaa dhukkubsataa irratti hundaa’a.
● Dabalataanis, qorichi gara fuulduraatti dhiigni akka hin dhangalaane fi dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu ittisuuf gargaaran ni kennama.
Dhiigni dhiigaa (hemorrhagic stroke) yoo ta’e, miidhaa dhiigni sammuu irratti dhufu xiqqeessuuf yaaliin adda addaa ni kennama.
● Kana malees qorichi carraa dhiiguu dabalu ni addaan citu ykn doziin isaanii ni hir’ata.
● Barbaachisaa taanaan ujummoon dhiigaa baqaqsanii hodhuu sammuutiin ni suphama.
Deebisanii dandamachiisuu istirookii
● Kunis erga dhiigni sammuu keessatti dhangala’ee booda ogeessa fayyaa waliin qindoominaan sochii qaamaa fi sochiiwwan adda addaa raawwachuu kan dabalatudha. Kunis fayyaa dhukkubsataa fooyyessuuf kan gargaaru yoo ta’u, dandeettiiwwan bade akka deebi’an kan dandeessisudha.
Dhibee sammuu salphaa (Transient ischemic attack)
● Mallattoon isaa kan dhiigni sammuu keessatti dhangala'uu wajjin wal fakkaata garuu sa'aatii 24 gadi turu. Haa ta’u malee, gara fuulduraatti dhiigni sammuu keessatti dhangala’uuf carraa guddaa waan qabaniif, yeroo dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu xiqqaan uumamu yaala fayyaa argachuun barbaachisaa dha. Dabalataanis, jijjiirama akkaataa jireenyaa dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu ittisuuf gargaaru fudhachuun faayidaa qaba.
Istrookii akkamitti ittisuun danda’ama?
❖ Kanneen armaan gadii gochuudhaan carraa dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu (stroke) haalaan hir’isuun ni danda’ama:
● Qorichoota hakiimni ajaje kanneen dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu ittisuuf gargaaran sirnaan fudhachuu.
Isaan keessaa:
- Qorichoota dhiibbaa dhiigaa to'atan
- Qorichoota kolestroolii hir'isan (statins) .
- Qorichoota dhiigni akka hin dhangalaane dhorkan (fkn, aspirin) .
Qorichoota dhukkuba sukkaaraa yaaluuf gargaaran
Jijjiiramni akkaataa jireenyaa akkamii godhamuu qaba?
● Tamboo xuuxuu dhiisuu
● Sochii qaamaa gochuu (yoo xiqqaate daqiiqaa 30, torbanitti guyyaa 4)
● Ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta'e qabaachuu
● Nyaata fayya qabeessa: kuduraa fi muduraa nyaachuu; foon, nyaata cooma qabuu fi mi’aawaa nyaachuu hir’isuu
● Soogidda fudhachuu hir'isuu
● Alkoolii dhuguu daangeessuu fi qoricha seeraan alaa, kookeenii fi khaat dabalatee irraa fagaachuu
