Dhukkubni Qoorgubbii (Scabies) maali?
Dhukkubni qoorgubbii dhukkuba paraasitii *Sarcoptes scabiei* jedhamuun beekamuun dhufudha. Paraasitiin kun orgaanizimii miila saddeet kan qabuu fi adii-buraa’aa kan qabuu fi ijaan kan hin mul’anne dha.
Ilbiisni dubartii dhukkuba qoorgubbii fidu gogaa jala seenee boolla xixxiqqoo qotuun hanqaaquu kaa'a. Hanqaaquun sun yeroo keessaa ba'u gara gogaa irraatti deebi'uun guddachaa deema; achiis deebi'ee gogaa keessa seenee boolla qotuun hanqaaquu kaa'uu itti fufa. Marsaan kun akkuma kanaan itti fufa.
Dhukkubni qoorgubbii hooqisa cimaa waan fiduuf namni gogaa isaa yeroo baay'ee hooquu danda'a. Kanaafis wal-qunnamtii gogaa irraa gara gogaa namoota gidduutti salphaatti daddarbuu danda'a.Qorannoon akka mul’isutti, Itoophiyaatti tamsa’inni dhibee kanaa %14.5 dha.
Dhukkubni qoorgubbii akkamitti daddarba?
Dhukkubni kun baay’inaan nama irraa gara namatti kan daddarbu gogaa gara gogaatti wal qunnamuudhaani. Keessattuu biyyoota guddachaa jiran kan akka Itoophiyaa keessatti balaan daddarbiinsaa olaanaadha. Yeroo baayyee ijoolleen warra isaanii irraa karaa qunnamtiitiin qabamu. Dabalataanis, uffataafi haalluu waliif qooduun, mana namaan guutame keessa jiraachuudhaan, akkasumas walqunnamtii saalaatiin daddarbuu danda’a.
Mallattoon dhukkuba kanaa maali?
Dhukkubni qoorgubbii mallattoolee adda addaa waliin ni mul’ata. Kanneen baay’inaan mul’atan kanneen akka:
❖ Qufa’uu
Akkuma maqaan isaa ibsutti mallattoon dhukkuba kanaa inni jalqabaa ququnca'uudha. Yeroo baayyee halkan ykn bishaan ho’aa erga dhiqatanii booda ni hammaata. Naannoowwan qaamaa armaan gadii baay’inaan miidhamuu danda’u:
● Quba gidduutti
● Naannoo dachaa jilbaa fi jilbaatti
● Qaama saalaa
● Naannoo harmaa
● Naannoo mudhiitti
● Buqqee fi jilba gubbaa
Akkaataa idileetti dugda ykn gogaa mataa hin miidhu.
❖ Gogaa (madaa) .
❖ Mallattoo haphii sararaan gogaa irratti
Mallattoon kun ilbiisni dubartii gogaa keessa seenee boolla qotuu agarsiisa. Namoonni dhukkuba qoorgubbii qaban hundi sarara mul’atu kana agarsiisuu baatus, mallattoolee biroo caalaa haala kanaan addatti kan walqabatudha.
Dabalataanis, namoonni sirni ittisa qaamaa isaanii laafaa taʼe, jechuunis namoota HIV wajjin jiraatan, maanguddootaa fi namoota haala fayyaa adda taʼe qaban dabalatee mallattoolee ciccimoo taʼan qabaachuu dandaʼu. Haalli kun "crusted scabies" jedhamuun beekama. Dhibee qamadii idilee irraa adda ta’ee, qamadii qoorqoorroo qaama guutuu keessatti kan babal’atu yoo ta’u, baay’ee daddarba.
Wal'aansa Dhukkuba Qoorgubbii (Scabies)
Paraasitii dhukkuba kana fidu dhabamsiisuu
Permethrin qoricha baay'inaan dhimma kanaaf itti fayyadamnudha. Kana malees, Benzyl benzoate fi sulphur lotion kan fayyadaman yoo ta’u, Ivermectin ammoo crusted scabies yaaluuf qacarameera.
Akkuma qoricha kamiyyuu, wal’aansoowwan kun bu’a qabeessa ta’uuf, sagantaa fi yeroo ajajame hordofuudhaan sirritti hojiirra ooluu qabu. Kana malees, qorichi kun morma irraa gara gadiitti guutummaa qaama namaa irratti dibamuu qaba.
Miseensota Maatii Wal’aanuu
Marsaa deebi’anii dhukkuba kanaan qabamuu ittisuuf miseensonni maatii hundi mallattoo dhukkubaa yoo hin agarsiifnellee qoricha kana fudhachuu qabu.
Dabalataanis, uffata dhukkubsataa, haalluu fi uffata siree dhiquu ykn bishaan ho’aa keessatti bilcheessuun gaariidha. Yoo bilcheessuun hin danda’amne meeshaalee sana yoo xiqqaate guyyaa sadiif boorsaa pilaastikii keessatti cufuu ykn ifa aduu kallattiin saaxiluun ni gorfama.
Erga paraasitoonni sun baafamanii booda torban hedduudhaaf ququnca’uun itti fufuu danda’a. Yoo ciniinsuun cimaa ta’e, kiriimii isteeroyidii fayyadamuun jalqabamuu danda’a.
Infeekshinii Wal'aanuu
Haalli kun erga yaalamee booda gogaan yeroo baayyee rakkoo tokko malee ni fayya. Naannoo sana qulqulluu fi goggogaa ta’ee eeguun, akkasumas tuquu irraa fagaachuun, infekshinii sadarkaa lammaffaa ta’uu danda’u ittisuuf gargaara.
Haa ta’u malee, mallattoon infekshinii gogaa sadarkaa lammaffaa yoo mul’ate (kan akka diimachuu, dhiita’uu, dhangala’aa ykn dhukkubbii), qoricha farra baakteeriyaa afaaniin fudhatamu akka hakiimni ajajetti fudhachuun ni gorfama.
