Dhibee Iskiizoofreeniyaa
Dhibeen iskiizoofreeniyaa rakkoo sammuu yeroo baayyee gosa maraatummaa jedhamuun beekamudha. Uummata addunyaa keessaa tilmaamaan %1 kan miidhu ta’us, Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa dhukkuboota kurnan nama dhuunfaa fi dinagdee irratti dhiibbaa guddaa geessisan keessaa tokko ta’uu isaa adda baasee ibsa.
Sababoonni balaa dhukkuba iskiizoofreeniyaa maal fa’a?
Sababni sirrii dhukkuba kanaa mirkanaa’inaan adda baasuun kan hin danda’amne ta’us, wantootni gumaachan adda addaa adda baafamaniiru:
Jeneetikii (genetic predisposition) – miseensi maatii dhiyoo dhukkubichaan miidhame qabaachuun carraa dhukkuba kanaan qabamuu dhibbeentaa 5 hanga 10n dabala.
Madaallii wantoota keemikaalaa sammuu keessa jiran.
Qoricha garmalee fayyadamuu, kunis mallattoolee akka hallucinations fi delusions hammeessuu danda’a.
Qorannoon akka agarsiisutti namoota dhuunfaa yeroo malee dhalatan, yeroo dhalatan oksijiinii dhabuun isaan mudate, ykn yeroo daa’imummaatti dhukkuba kanaan qabaman irratti carraan dhukkuba iskiizoofreeniyaa qabamuu akka dabalu agarsiisa.
Dhiphina hawaasummaa kan akka godaansa carraa dhukkuba kanaan qabamuu dabaluu danda’a.
Mallattoon dhukkuba kanaa maali?
Mallattoolee jalqabaa keessaa:
Namoonni haala kanaan miidhaman wantoota hin jirre arguu, wantoota hin jirre dhaga’uu urgooftuu hin jirre urgaa’uu ykn mi’aa hin jirre hubachuu danda’u. Jechoota yaalaa keessatti kun hallucination jedhamuun beekama.
Kana malees amantaa sobaa, dhaabbataa qabaachuu danda’u. Fakkeenyaaf, nama hundumaa caalaa akka caalan amanuu dandaʼu, jechuunis Uumaan kan filataman siʼa taʼu, biyya ykn addunyaa bulchuuf hiree isaanii akka taʼe itti fakkaachuu dandaʼa. Yookiin immoo, namoonni hundinuu isaan miidhuuf yaalaa akka jiran amanuu dandaʼu, kunis miseensota maatii isaanii dabalatee nama hundumaa akka shakkan isaan taasisa; nyaata nyaataniifi bishaan dhugan illee amanamuu dhiisuu dandaʼu. Akkasumas duʼuu isaanii amanuu dandaʼu; lubbuun akka jiran amansiisuuf yoo yaaltus guutummaatti fudhachuu ni didu. Gosti gowwoomsaa kan biraan immoo namni hundi jaalala isaan qaba (ykn hariiroo jaalalaa isaan waliin qabaachuu hawwa) jedhanii amanuudha.
Amantii sobaa—ykn gowwoomsaa—gosa adda addaa qabaachuu dandaʼu; mallattoon kun dhukkubsattoota dhibee iskiizoofreeniyaa tilmaamaan dhibbeentaa 80 irratti mul’ata.
Kana malees, dubbii fi gochi isaanii walitti dhufeenya dhabuu danda’a. Mata duree tokko irratti mari’achuu jalqabanii gara kan biraatti ce’uu danda’u, ykn irra deddeebi’uu irratti bobba’uu danda’u. Gaaffiin yeroo gaafataman deebii marsaa kennuu ykn mata duree gaaffii wajjin wal hin qabanne keessa seenuu danda’u. Akkasumas, mata duree haasawa tasa jijjiiruu dandaʼu. Kanarraa kan ka’e namoota dhuunfaa haala kanaan miidhaman waliin wal qunnamuun rakkisaa ta’a.
Kana malees, mallattoolee armaan olitti ibsaman malees, namoonni dhuunfaa haala kanaan miidhaman namoota biroo irraa fagaachuu fi fedhii wantootaaf qaban dhabuu barbaadu; ibsi fuula isaanii dubbisuuf rakkisaa ta’a, akkasumas haala hin baratamneen ofirraa deebi’anii callisuu danda’u. Hojii raawwachuufis humna hin qaban.
Dabalataanis dhukkubsattoonni kun dandeettiin hubannoo isaanii gadi bu’a. Xiyyeeffannoo fi odeeffannoo yaadachuuf rakkatu, filannoowwan madaaluu fi murtoo gochuus hin danda’an.
Haalli kun dhimmoota fayyaa sammuu biroo kan akka dhiphina sammuu caalaa qormaata kan taasisu yeroo baay’ee namoonni dhibee kanaan qabaman dhukkubsachuu isaanii hin hubatan. Kanarraa kan ka’e, yeroo baay’ee kunuunsa fayyaa hin barbaadan, akkasumas sirna qoricha isaanii hordofuuf fedhii dhabuu danda’u. Kanaaf hanga of danda’anii bulchuu danda’anitti deeggarsa maatii barbaadu.
Kana malees, namoonni dhuunfaa dhibee iskiizoofreeniyaa qabanis dhibee dhiphina sammuu fi yaaddootiin rakkachuuf carraa guddaa qabu. Faallaa kanaatiin namoonni dhiphina sammuu fi yaaddoon rakkatan mallattoolee akka hallucinations fi delusions agarsiisuu danda’u. Mallattoolee kana dhibee iskiizoofreeniyaa irraa adda baasuun ogeessa sammuutiin hordoffii ogeessaa barbaachisa.
Mallattoon armaan olitti ibsame torban jahaa fi isaa ol yoo itti fufe, haalli kun dhibee iskiizoofreeniyaa jedhamee ramadama.
Mallattoowwan jalqabaa dhukkubsataan agarsiisu:
Hawaasummaa irraa of baasuu
Callisuu (ykn wal qunnamtii dhabuu)
Kaka’umsa hojii dhabuu
Dhiphina sammuu fi kan kana fakkaatan.
Itti aansuudhaan dhukkubsataan akkuma kanaan dura ibsame mallattoolee adda addaa kanneen akka hallucinations fi delusions agarsiisuu jalqaba. Yeroo baayyee sadarkaa kana irratti miseensonni maatii dhukkubsataa gara ogeessa sammuutti kan geessu. Yaala fayyaa barbaaduu fi qoricha dafanii jalqabuun haala kana dafanii to’achuuf gargaara.
Filannoon wal’aansaa maali?
Wal’aansi dhibee iskiizoofreeniyaa wantoota adda addaa irratti hundaa’a, kanneen akka:
• mallattoon kun yeroo jalqabaatiif kan mul’atu yookiin irra deddeebi’ee kan mul’atu yoo ta’e;
• hamma dhukkubichaa.
Itti aansuudhaan, hakiimni kee ulfaatina qaama kee, dha’annaa onnee fi dhiibbaa dhiigaa kee safaruun qorannoo dhiigaa adda addaa ni gaggeessa. Kunis fayyaa sirna qaamaa adda addaa mirkaneessuuf kan raawwatamu yoo ta’u, qorichi dhukkuba kana yaaluuf oolu kutaalee qaamaa adda addaa irratti rakkoolee fiduu waan danda’aniif. Kana hordofuun qorichi farra sammuu—kan akka Haloperidol ykn Clozapine—ni ajajamu.
Qorichootni kun yeroo dheeraaf kan fudhataman yoo ta’u, yeroo baay’ee torban lama keessatti bu’aa akka agarsiisan hubachuun barbaachisaadha. Torban fi ji’oota itti aanan keessatti mallattoon dhukkuba kanaa suuta suutaan ni hir’ata. Haa ta’u malee, torban jaha keessatti fooyya’iinsi yoo hin mul’anne, doosiin isaa dabaluu danda’a, ykn qorichi jijjiiramuu danda’a (ykn dabalataan itti dabalamuu danda’a).
Qorichootni farra sammuu miidhaa adda addaa fiduu danda’u. Miidhaawwan kana beekuun murteessaadha, isaanis kanneen armaan gadii of keessatti qabatu:
Mallattoowwan ekstrapyramidal fakkeenyaaf boqonnaa dhabuu fi taa’uu dadhabuu kan dabalatudha.
Mallattoon biraa yeroo baay’ee mul’atu dhukkuba Parkinsonian syndrome dha; dhukkubsattoonni deemsa jilbeenfachuu, harki raafamuu, akka idileetti deemuun rakkachuu fi yeroo biraa caalaa suuta socho’uu agarsiisuu danda’u.
Dabalataanis, maashaaleen jabaachuu fi jabachuun uumamuu danda’a.
Dabalataanis, sochiin fuulaafi jilba fedhii malee tardive dyskinesia jedhamuun beekamu jiraachuu danda’a.
Miidhaan cinaa kanneen armaan olitti ibsaman caalaa cimaan neuroleptic malignant syndrome yoo ta’u, mallattoolee akka ho’a qaamaa, jabina maashaalee fi of wallaaluu wajjin kan mul’atudha.
Miidhaan dabalataa kanneen armaan gadii ni dabalata:
Ulfaatina qaamaa dabaluu
Raafamni
Garaa ka’uu
Dadhabbii fi hirriba dhabuu, fi
Rakkoolee onnee adda addaa.
Mallattoolee armaan olitti ibsaman keessaa tokko yoo isin mudate hatattamaan hakiima keessan mariisisaa.
