Madaa sireen Dhufu, Sadarkaawwan fi To'annoo

 Madaa sireen Dhufu, Sadarkaawwan fi To'annoo 

Madaan siree (pressure ulcer) jechuun miidhaa gogaa fi tishuuwwan gadi fagoo irratti dhiibbaa yeroo dheeraa turuun dhangala’aa dhiigaa addaan kutuun dhufudha.

Madaan decubitus ulcer dhiibbaa,ykn madaa siree jedhamuunis beekama. Madaa banaa gogaa keessan irratti yeroo dheeraaf dhiibbaa dhaabbataa naannoo murtaa’e tokko irratti godhamuun kan dhufudha. Dhiigni gara naannoowwan kanneenitti hir’achuun miidhaa tishuu fi du’aaf nama saaxila.

Madaan decubitus yeroo baayyee gogaa naannoo lafee uwwisu irratti mul’ata. Bakkeewwan madaan decubitus baay’inaan itti mul’atan kanneen armaan gadii kanneen: 

•  Luqqeettu (hips)
•  Dugda  (back)
•  jilba miila (ankles)
•  taa'umsaa ( buttocks) jedhaman

Haalli kun namoota umuriin isaanii guddaa ta’ee fi namoota sochiin isaanii hir’ate biratti kan mul’atudha. Infeekshiniin yoo hin yaalamne dhiiga, onnee fi lafeetti babal’atee lubbuu namaa balaadhaaf saaxiluu danda’a.

Garuu madaan siree yaalamuu akka danda’u beekuun barbaachisaadha. Ilaalchi nama dhuunfaa haalawwan fayyaa bu’uuraa akkasumas sadarkaa madaa sanaa dabalatee wantoota hedduu irratti hundaa’a.

Madaan Dhiibbaa Maaliin Nama Qaba? 

Dhiibbaan yeroo dheeraa bu’uuraan sababa guddaa madaa decubitus ti. Yeroo dheeraaf kutaa qaama keessanii tokko irra ciisuun gogaan keessan akka caccabu taasisa. Keessattuu naannoon naannoo jilbaa, kofoo fi lafee funyaanii gosoota madaa kanaaf saaxilamoodha.

Wantoonni biroo carraa madaa siree mudachuu dabalan kanneen akka:

•   arsaa dhiigaa gaarii hin taane
•   jiidhina garmalee qabaachuu
•   wantoota gogaa namaa aarsan kan akka fincaanii fi manca’aa
•  wal-nyaatinsa, kan akka yeroo namni siree irratti hidhame tokko firaasha jalaa harkifame qaba 

Sadarkaalee (Grades of bed sore)

Paanelli Gorsaa Miidhaa Dhiibbaa Biyyaalessaa (NPIAP) miidhaawwan dhiibbaa sadarkaa 1–4tti ramada, dabalataan Miidhaa Dhiibbaa Sadarkaa Hin Qabne fi Miidhaa Dhiibbaa Tishuu Gadi Fagoo. 

Sadarkaa 1ffaa(Grade 1)

Gogaan hin cabne, garuu halluu jijjiirrateera. Naannoon sun yoo bifti kee salphaa ta’e diimaa ta’ee mul’achuu danda’a. Halluun isaa halluu diimaa irraa gara diimaatti garaagarummaa qabaachuu danda’a yoo bifti kee dukkanaa’e qabaatte.

Fakkeenyaaf, yoo bifti kee salphaa ta’e, madaan tokko yeroo dhiibdu salphaa ta’uu mannaa diimaa ta’uu danda’a. Madaan sun yoo xiqqaate daqiiqaa 30f diimaa ta'ee ni tura. 

Akkasumas:

• yeroo tuqamu ho’aan itti dhaga’ama
• dhiita’ee mul’adhaa
• dhukkubbii ta'i
• itch jedhu
• gubuu

Amaloota:

• Diimachuu
• Dhukkubbii
• Ho’ina ykn qabbanaa’uu
• Jabina ykn lallaafaa ta’uu
• Gogaan akkuma jirutti hafa

Sadarkaa 2ffaa(Grade 2)

Gogaan keessatti cabbiin madaa gadi fagoo ykn ciccituu fi dhangala’aa dhangala’uu danda’u mul’isa. Madaan kunis bishaan dhangala’aan guutame fakkaachuu danda’a. Gogaa jalqabaa (epidermis) fi tarii lammaffaa (dermis) irratti dhiibbaa qaba.

Madaan sun ni dhukkubsa, gogaan naannoo isaa jirus halluu jijjiiruu dandaʼa. 

Argannoowwan(Findings )

• Madaa gadi fagoo
• Siree madaa bifa pilaastikii qabu
• Blister jiraachuu danda'a
• Tishuu Dhabuu

Sadarkaa 3ffaa(Grade 3)

Madaan kun gogaa keessaa baayyee gad fagoo waan ta'eef, laayibara cooma keessan irratti dhiibbaa qaba. Lafee ykn tendon arguu hin qabdu.

Madaan sun crater kan fakkaatu yoo ta’u, urgaa fokkisaa ta’uu danda’a. 

Madaan baay’ee gadi seenuu(Full-thickness skin loss). 

Argannoowwan(Findings )

• Cophaan mul'ata
• Slough jiraachuu danda'a
• Xiqqeessuun uumamuu danda’a
• Tunneling gochuun ni danda'ama
• Tishuu Dhabuu

Sadarkaa 4ffaa(Grade 4) 

Madaan kun baayyee gadi fagoo kan ta’ee fi lafee dabalatee tishuu hedduu kan miidhu ta’uu danda’a. Tishuu fi dhangala'aan du'e baay'eedha. Infeekshiniin sadarkaa kanarra jiraachuu hin oolu. 

Argannoowwan(Findings )

Lafeen saaxilame

• Tendon kan mul’atu
• Maashaan saaxilame
• Nekroosii bal’aa
• Osteomyelitis uumamuu danda’a

Miidhaa Dhiibbaa Sadarkaa Hin Qabne

Gogaan furdina guutuu qabu bakka bu’uurri madaa itti haguugame:

Silaafii  Qaama madaa keessaa kan du'e, halluun isaa keelloo, adii, magariisa yookaan bunaa ta'ee madaa irratti maxxanee argamu. 

Eskaar:-Qaama madaa du'e irraa uumame kan gogee jabaatee halluun isaa gurraacha yookaan bunaa ta'e. 

Sadarkaan hanga tishuun hin jiraanne gahaan bu’uura madaa mul’isuuf b

Too’annoo(Management ):-

1,Too’annoo Nyaataa(Nutritional Management )

Hanqinni nyaataa fayyina madaa ni miidha.

Tarkaanfiiwwan gorfaman:-

• Kaalorii gahaa qabaachuu
• Pirootiinii baay’ee fudhachuu (yeroo baay’ee 1.25–1.5 g/kg/guyyaa, dhuunfaa) .
• Haayidireeshinii gahaa ta’e
• Hanqinoota sirrii ta’an kanneen armaan gadii:

            Vitamin C

            Ziinkii (yoo hanqina qabaate qofa) .

            Ayirenii

• Gorsa ogeessa nyaataa dhukkubsattoota balaa guddaa qabaniif 

2,Too’annoo Dhukkubii(pain mgt)

• Madaallii dhukkubbii yeroo yeroon
• Acetaminophen ykn NSAIDs yeroo barbaachisaa ta’etti
• Opioids dhukkubbii cimaa yeroo agarsiifamu
• Jijjiirama uffata ykn debridement dura qoricha dhukkubbii namatti fidu ilaaluu 

3,Too’annoo Baqaqsanii Hodhuu

Agarsiistonni kanneen akka(Indications include )

Madaa sadarkaa 3ffaa ykn 4ffaa kan nekroosii bal’aa qabu

Osteomyelitis kan bulchiinsa baqaqsanii hodhuu barbaadu

Kufaatii yaala konsarvaatiivii

Mudaa gurguddaa irra deebiin ijaarsa flap barbaadu

Hojimaata(Procedures) :

• Debridement gochuu
• Dhangala’aa abscesses
• Dhukkubsattoota filataman keessatti cufamuu flap

Ittisa(Prevention )

Ittisuun tooftaa hunda caalaa bu’a qabeessa ta’ee itti fufee jira.

Madaallii balaa miidhamuu dhiibbaa yeroo seensaa fi sana booda yeroo yeroon raawwachuu.

Guyyaa guyyaan sakatta’iinsa gogaa gaggeessuu.

Dhukkubsattoota yeroo hunda bakka biraatti deebisuu.

Fuula deeggarsa dhiibbaa irra deebi’ee raabsu fayyadami.

Gogaa qulqulluu fi goggogaa taasisuu.

Fincaan ykn manca’aa ofirraa ittisuu dadhabuu hatattamaan to’achuu.

Nyaata fi bishaan akka gaariitti fayyadamuu.

Yeroo danda’ametti sochii fi dafanii deebisanii dhaabuu jajjabeessuu.

Dhukkubsattoota, kunuunsitoota, fi hojjettoota eegumsa fayyaa barsiisuu.