Kunuunsa Madaa (wound care)

             Kunuunsa Madaa (wound care)

Kunuunsi madaa madaallii, ittisa, wal’aansaa fi hordoffii bal’aa madaa yeroon fayyuu, rakkoolee ittisuu, qulqullina tishuu deebisuuf, fi qulqullina jireenya dhukkubsataa fooyyessuudha.

Madaan jechuun caasaa anatoomii idilee fi dalagaa gogaa, mucous membrane ykn tishuuwwan jala jiran kan miidhaa fiizikaalaa, keemikaalaa, ho’aa, elektirikii, raadiyaashiniin ykn baayoloojii irraan kan ka’e jeequudha.

Galmoonni kunuunsa madaa: 

• Madaan saffisaan fayyisuu galmaan gahuu
• Infeekshinii ittisuu
• Dhukkubbii hir'isuu
• Naannoo madaa jiidha qabu eeguu
• Faankishinii deebisuu
• Irra deddeebiin akka hin mudanne ittisuu
• Bu'aa miidhaginaa fooyyessuu

Ramaddii Madaa (Classification of Wounds )

A. Akkaataa turtii isaatti

Madaa Cimaa

Yeroo eegamu keessatti fayyisuu (yeroo baay’ee <torban 4–6).

Fakkeenyota: 

• Cirracha baqaqsanii hodhuu
• Laceration (Laceration) jechuun ni danda’ama
• Abrasion jedhamuun beekama
• Gubuu

Madaa Yeroo Dheeraa(Chronic Wounds) 

Sababa paatolojii bu’uuraatiin tilmaamaan torban 4–6 keessatti fayyuu dhabuu.

Fakkeenyota: 

• Miidhaa dhiibbaa
• Madaa miila dhukkuba sukkaaraa  
• Madaa miila ujummoo dhiigaa
• Madaa arterial

B. Akka Sababaatti

Makaanikaal

• Cicciruu 
• Laceration (Laceration) jechuun ni danda’ama
• Madaan wanta qara qabuun 
• e gochuu
• Miidhaa caccabsuu
• Avulsion jedhamuun beekama

Ho’aa (thermal)

• Gubachuu
• Madaa qorri cimaa irraa dhufu .

Keemikaalaa

• Asiidiin ni gubata
• Alkaaliin ni guba

Elektirikaa

Raadiyeeshinii

Dhiibbaa

Akka Faalama jedhutti

 I,Qulqulluu(Clean )

Infeekshinii ykn inflammation hin qabu.

Fakkeenya:

Baqaqsanii hodhuu filannoo.

 II,Qulqulluu-Falamee(Clean-Contaminated )

Gara ujummoo sirna hargansuu, garaachaa, fincaanii ykn qaama saalaa keessa seenuu to’atame.

III,Faalamee jira(Contaminated )

Madaa haaraa miidhaan qaamaa irra gahe ykn cabbii guddaa teeknika sterile keessatti. 

Xuraa'aa(Dirty/Infected) 

Madaa miidhaan qaamaa dulloomaa infekshinii hundeeffame ykn tishuu neekrootikii qabu. 

IV. Akka gaddi fageenyaatti jedhutti

Madaa gogaa gubbaa qofa tuqe (Superficial )

Epidermis qofa.

Madaa furdina gogaa keessaa xiqqoo keessa darbe (Partial Thickness)

Epidermis + gogaa.

Madaa guutummaa furdina gogaa keessa darbe (Full Thickness )

Karaa gogaa gara tishuu gogaa jalaatti.

Madaa Gadi Fagoo(Deep wound) 

Kan armaan gadii kan of keessatti hammate ta’uu danda’a:

• Maashaa
• Tendon
• Lafee
• Buusaa lafe(joint)

Gosa Madaa Yeroo Dheeraa

1. Miihaa Dhiibbaa

Sababa:

1,Dhiibbaa yeroo dheeraa lafee olka’aa irratti.

Iddoowwan baay’inaan irratti mul’atan: 

• Sacrum jedhamuun beekama
• Heel
• Luqqeettuu
• Ciqilee
• Occiput jedhamuun beekama 

2. Madaa Miila Dhukkuba Sukkaaraa sababa:-

• Niwuroopatii
• Dhukkuba arteriin naannoo qaamaa (peripheral arterial disease) jedhamu
• Infeekshinii 

3. Madaa Miila Ujummoo dhiigaa venii

Sababa:

• Hanqina ujummoo dhiigaa yeroo dheeraa.
• Yeroo baayyee kan argaman:
• Malleolus gidduugaleessaa.

4. Madaa Arterii

Sababa:

Dhukkuba arteriin naannoo qaamaa (peripheral arterial disease) jedhamu.

Yeroo baayyee kan argaman:

• Quba miillaa
• koomee

 Tarkaanfiiwwan Qulqulleessuu Madaa (Ogeessota Fayyaaf) 

Madaa qulqulleessuun adeemsaxurii,caccabaa, maaykiroo-orgaanizimoota, fi bishaan madaa balleessuun balaa infekshinii hir’isuu fi fayyina guddisuudha. 

Tarkaanfiiwwan Qulqulleessuu Madaa

1. Naannoo fi Meeshaalee Qopheessuu

• Bakka hojii qulqulluu ta’e mirkaneessuu.
• Qulqullina harkaa raawwachuu.
• Dhiyeessii barbaachisoo ta’an walitti qabuu:

Guwaantii qulqulleessi/sterile

Soogidda idilee (0.9% soodiyeem kilooraayidii) ykn furmaata qulqulleessituu sirrii ta’e

Gaazii/swabs sterile ta’e

Siriinjii fi lilmoo/kateetira jallisiif (yoo barbaachise )

2. Adeemsa Hojii Dhukkubsataaf ibsi

Of beeksisi.

Kaayyoo fi tarkaanfiiwwan madaa qulqulleessuu ibsi.

Hayyama argachuu.

Icciitii fi mijataa ta'e kennuu.

Dhukkubbii madaaluu fi yoo barbaachise qoricha dhukkubbii hir’isuu kennuudhaan adeemsa dura.

Gosoonni madaa gurguddoon karaa hedduudhaan ramadamuu danda’u. Ramaddiin kunuunsa fayyaa keessatti baay’inaan itti fayyadamnu madaa banaa fi cufame yoo ta’u, madaan garuu sababa, yeroo fi gad fageenyaan ramadamuu danda’a.

1. Madaa Banaa(open wound)

Madaan banaan madaa gogaan ykn mucous membrane keessatti cabee tishuu jala jiru saaxiludha. 

Madaa banaa kan jedhaman :- Madaan harca'aa   (Scrape)

                                                  Madaa ciccirame (Laceration) 

                                                  Madaa murame (Incision) 

                                                  Madaa Bocame

2. Madaa Cufame(Closed Wounds) 

Madaan cufame kan uumamu gogaan akkasumaan hafu garuu tishuun jala jiru yoo miidhamedha

Madaa cufame kan jedhaman :- Kuufama dhiigaa gogaa jala

                                                   Miidhaa caccabduu (Crush Injury) 

Gosoota madaa qulqulleessuu

Gosoonni madaa qulqulleessuu (mala madaa qulqulleessuu) furmaata ykn tooftaa caccabaa, baakteeriyaa fi faalama balleessuuf fayyadamuun miidhaa tishuu fayyaa qabu xiqqeessuu irratti hundaa’uun ramadamuu danda’a.

1. Qulqulleessuu Idilee (Jallisii Soogidda Idilee) .

Hiika: Madaa sana sterile 0.9% normal saline tiin qulqulleessuu.

Kaayyoo: Tishuu fayyaa ta’e osoo hin miidhiin caccabaa fi baakteeriyaa laaftuu ni balleessa.

Barbaachisaadha: Madaa cimaa fi yeroo dheeraa irra caalaa.

Faayidaa: -

• Gosa madaa hundaaf nageenya qaba
• Tishuu fayyisuuf summii kan hin qabne
• Madaa fayyisuu hin gufachiisu 

2. Jallisii

Hiika: Madaa dhiibbaa to’atame jalatti furmaata qulqulleessuun dhiqachuu.

Kaayyoo: Xurii, baakteeriyaa, dhangala’aa fi wantoota alagaa ni balleessa.

Furmaata itti fayyadaman:

• Soogidda idilee (filatamaa) .
• Bishaan sterile (yeroo soogiddi hin jirre) .

Dhiibbaa gorfamu: 4–15 psi (yeroo baay’ee siriinjii 35-mL fi kateetira safartuu 19n galma ga’a

3. Qulqullina Makaanikaal

Hiika: Gaazii ykn meeshaalee biroo fayyadamuun caccabaa qaamaan balleessuu.

Fakkeenyota: 

• Gaazii sterile ta’een haxaa’uu
• Lallaafaadhaan xuuxuu (yeroo barbaachisaa ta’etti qofa) .

Fayyida

• Dhiiga goge balleessuu
• Tishuu du’e laaftuu ta’e balleessuu

Miidhaa: Garmalee xuuxuun tishuuwwan fayyaa ta’an miidhuu danda’a. 

4. Qulqullina Farra mayikiroorgaanizimii

Hiika: Furmaata farra maaykiroobiyaanii (antiseptic) tiin qulqulleessuu.

Fakkeenyota: 

Povidoonii-ayoodiinii

Kiloorheksiidiinii

Sodiyeem haaypookilooraayitii diilalla’uu (Falmaata Daakin) .

Fayyadama: 

• Madaa baay’ee faalame
• Madaa dhukkuba kanaan qabame (yeroo kilinikaan ibsame qofa) .

Hubachiisa: Madaa fayyisuu qulqulluu irratti yeroo hunda fayyadamuun akka waliigalaatti farra vaayirasii tokko tokko seelii fayyaa ta’e miidhuu waan danda’uuf ni hambifama. 

5. Qulqulleessuu Bishaan Tubaa

Hiika: Bishaan bishaan boollaa qulqulluu yaa’uun qulqulleessuu.

Fayyidaa: 

• Madaa xixiqqoo
• Gargaarsa jalqabaa

Faayidaa: 

• Salphaatti argamuu danda'a
• Yeroo bishaan dhugaatii fayyadamnu bu’a qabeessa

 miidhaa:-Yoo dhiyeessiin bishaanii nageenya hin qabne ta’e hin gorfamu. 

6. Qulqullina Baqaqsanii Hodhuu (Operative Washout)

Hiika: Qulqullina kutaa baqaqsanii hodhuu keessatti raawwatamu.

 fayyidaa:

• Madaa gadi fagoo
• Miidhaa cimaa
• Faalama bal’aa

Yeroo baayyee debridement (tishuu du’e balleessuu) wajjin walitti makama.